Yhteistoimintamenettelyä (YT-menettelyä) säätelee ”Yhteistoimintalaki”. Yhteistoimintalaki on säädetty edistämään työpaikoilla toimintakulttuuria, jossa työnantaja ja henkilöstö toimivat yhteistoiminnan hengessä kunnioittaen toistensa oikeuksia ja velvollisuuksia. Yhteistoimintalain tavoitteena on myös turvata riittävä ja oikea-aikainen tiedonkulku työnantajan ja henkilöstön välillä sekä turvata henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia yrityksen päätöksenteossa. Voit lukea lisää yhteistoimintamenettelystä (YT-menettely) ja yhteistoimintalaista Finlexistä.
Yhteistoimintamenettely on usein tarpeen, kun yrityksellä on taloudellisia vaikeuksia tai muutostarpeita. Yhteistoimintalaki velvoittaa yrityksiä neuvottelemaan (YT-neuvottelu, muutosneuvottelut) työntekijöidensä kanssa ennen suurten muutosten, kuten irtisanomisten, lomautusten tai osa-aikaistamisten, toteuttamista. Tässä on muutamia syitä, miksi:
- Tiedonkulku: Yhteistoimintamenettelyn avulla varmistetaan, että työntekijät saavat tietoa yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja tulevista suunnitelmista. Tämä auttaa työntekijöitä ymmärtämään, miksi tietyt toimenpiteet ovat tarpeen.
- Vaikutusmahdollisuus: Menettely antaa työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään ja työolosuhteitaan. He voivat esimerkiksi ehdottaa vaihtoehtoisia ratkaisuja irtisanomisten välttämiseksi.
- Lain vaatimus: Yritysten on noudatettava yhteistoimintalakia, ja ne voivat joutua maksamaan korvauksia, jos ne eivät noudata menettelyä oikein.
- Työrauhan säilyttäminen: Avoin ja rehellinen kommunikaatio yrityksen ja sen työntekijöiden välillä voi auttaa vähentämään jännitteitä ja epävarmuutta taloudellisesti haastavina aikoina.
- Vastuullisuus: Yhteistoimintamenettely osoittaa, että yritys ottaa vastuun työntekijöistään ja pyrkii löytämään parhaat mahdolliset ratkaisut kaikille osapuolille haastavissa tilanteissa.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että yhteistoimintamenettely on tärkeä työkalu yrityksille, kun ne kohtaavat taloudellisia haasteita. Se auttaa yrityksiä tekemään vaikeita päätöksiä vastuullisesti ja ottaen huomioon työntekijöiden edut ja oikeudet.
Yhteistoimintamenettely ja yhteistoimintaneuvottelu (myös muutosneuvottelut) ovat termejä, jotka liittyvät työnantajan ja työntekijöiden väliseen yhteistoimintaan, mutta niillä on hieman erilaiset merkitykset:
Yhteistoimintamenettely
- Tämä viittaa laajempaan prosessiin ja käytäntöön, jossa työnantaja ja työntekijät neuvottelevat ja tekevät yhteistyötä erilaisissa työpaikkaa koskevissa asioissa.
- Yhteistoimintamenettely voi sisältää monenlaisia asioita, kuten tiedonvaihtoa, kuulemista ja neuvotteluja.
- Se on lakisääteinen menettely, joka perustuu yhteistoimintalakiin ja joka velvoittaa työnantajaa neuvottelemaan tietyissä tilanteissa työntekijöiden kanssa ennen päätösten tekemistä.
Yhteistoimintaneuvottelu (myös muutosneuvottelu tai usein lyhennettynä YT-neuvottelu):
- Tämä viittaa erityisesti niihin muutosneuvotteluihin, jotka käydään työnantajan ja työntekijöiden välillä ennen suurten muutosten, kuten irtisanomisten, lomautusten tai osa-aikaistamisten, toteuttamista.
- YT-neuvottelut ovat osa yhteistoimintamenettelyä ja ne ovat lakisääteisiä tilanteissa, joissa yrityksellä on taloudellisia tai tuotannollisia syitä tehdä muutoksia, jotka vaikuttavat työntekijöiden työsuhteisiin.
- Neuvottelujen tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka vähentävät negatiivisia vaikutuksia työntekijöille ja auttavat sopeutumaan muutoksiin.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että yhteistoimintamenettely on laajempi käsite, joka kattaa monenlaiset yhteistoiminnan muodot työnantajan ja työntekijöiden välillä, kun taas yhteistoimintaneuvottelu (YT-neuvottelu tai muutosneuvottelu) on erityinen osa tätä menettelyä, joka keskittyy suuriin muutoksiin ja niiden vaikutuksiin työntekijöihin.
Lakisääteinen yhteistoimintamenettely koskee nimenomaan yrityksiä, joissa on vähintään 20 työntekijää. On kuitenkin tärkeää, että vaikka yrityksessä olisi alle 20 työntekijää, työnantajan on silti hyvässä johtamiskäytännössä kuultava ja informoitava työntekijöitä muutoksista, jotka vaikuttavat heidän työhönsä. Koska työsuhteet ovat hyvin erilaisia, on työsuhdejuristimme syytä hyödyntää sen laskemisessa, täyttyykö 20 työntekijän raja.