Vapaaehtoinen konkurssi vai konkurssi velkojan hakemana – vaikutus uuden yrityksen perustamiseen
Konkurssi on yrityksen maksukyvyttömyysmenettely, jossa yritystoiminta ajetaan alas ja yrityksen omaisuus käytetään velkojen maksamiseen. Konkurssiin voi päätyä joko itse haetun vapaaehtoisen konkurssin kautta tai velkojan hakemana. Velkoja on siis se yhtiö, jolle maksuvaikeuksissa oleva yritys on velkaa.
Tässä blogitekstissä käyn läpi konkurssimenettelyä ja vertailen hieman vapaaehtoista konkurssia ja velkojan hakemaa konkurssia keskenään. Lisäksi pohdin sitä, miten tehty konkurssi voi vaikuttaa uuden yrityksen perustamismahdollisuuksiin.
Miten konkurssi tehdään ja miten se etenee?
Konkurssimenettely alkaa tuomioistuimeen jätettävällä vapaamuotoisella hakemuksella, jonka voi jättää joko yhtiön velkoja tai velallinen itse. Velallisen itse jättämää hakemusta kutsutaan vapaaehtoiseksi konkurssihakemukseksi. Konkurssiin asettamisen edellytyksenä on, että yhtiö on maksukyvytön. Jos tuomioistuin toteaa yhtiön maksukyvyttömäksi, se määrää yhtiön konkurssipesään pesänhoitajan. Pesänhoitaja ottaa yhtiön omaisuuden haltuunsa ja ottaa vastatakseen yhtiön juoksevista asioista. Yrittäjällä ja yhtiön päättäjillä on velvollisuus antaa pesänhoitajalle tiedot, jotka hän tarvitsee konkurssimenettelyn loppuun viemiseksi.
Konkurssimenettelyn tarkoituksena on realisoida velallisyhtiön omaisuus niin, että velkojat saavat suorituksen veloilleen mahdollisimman suurelta osin. Jos velkojat eivät konkurssissa saa suoritusta koko saatavalleen, erotus jää yleensä heidän luottotappiokseen. Yrittäjällä tai yhtiön päättäjillä voi kuitenkin olla myös henkilökohtainen vastuu yhtiön veloista joko takauksen tai lain nojalla.
Pesänhoitaja suorittaa yrityksen omaisuuden myynnin, selvittää yhtiön velkojat ja järjestää konkurssipesän varojen jakamisen velkojien kesken. Pesänhoitaja laatii ensin velkojille jakoluetteloehdotuksen varoista. Jos kukaan velkojista ei vastusta jakoluetteloehdotusta, pesänhoitaja toteuttaa varojen jakamisen sen pohjalta. Konkurssi raukeaa, jos konkurssipesän varat eivät riitä konkurssimenettelyn kulujen maksamiseen eikä kukaan velkoja ota kuluja vastuulleen. Tällöin velallisyhtiö lakkaa ilman eri prosessia. Konkurssimenettelyn kuluista vastaa konkurssipesä tai viime kädessä valtio, jos konkurssipesä on varaton.
Vapaaehtoinen konkurssi vs. velkojan hakema konkurssi
Konkurssimenettely on muodoltaan samankaltainen siitä riippumatta, onko kyseessä vapaaehtoinen konkurssi vai hakeeko velkoja yhtiön konkurssiin. Velkojan konkurssihakemukselle on kuitenkin laissa eri edellytykset kuin velallisen vapaaehtoiselle konkurssihakemukselle.
Velallisen tekemään vapaaehtoiseen konkurssihakemukseen riittää yleensä perusteluksi velallisen oma ilmoitus maksukyvyttömyydestä sekä tätä tukevat yhtiön velka- ja varallisuusselvitykset. Sitä vastoin velkojan hakiessa konkurssia vaatimukset ovat olennaisesti tiukemmat. Velkojan konkurssihakemuksen hyväksymiseksi ei riitä pelkästään selvitys velallisyhtiön taloudellisesta tilasta. Sen sijaan velkojalla pitää olla esimerkiksi lainvoimainen tuomio, jolla velallisen maksuvelvollisuus maksamattomasta velasta on vahvistettu. Tällaisen lainvoimaisen tuomion voi saada mm. oikeudellisten perintätoimenpiteiden kautta.
Jos velallisen ja velkojan konkurssihakemukset sijoitetaan aikajanalle, usein velallisella on oikeus tehdä konkurssihakemus aiemmin kuin velkojalla. Lähestyttäessä konkurssia yhtiön ylivelkaisuus kasvaa yleensä suuremmaksi sitä mukaa kuin aikajanalla siirrytään eteenpäin.
Usein konkurssi ei tule yrittäjälle täytenä yllätyksenä, vaan se on ollut ennakoitavissa kenties jo vuosia. Kun konkurssi on näkyvissä, on syytä pohtia, halutaanko odottaa velkojan hakemaa konkurssia vai olisiko mielekästä tehdä vapaaehtoinen konkurssihakemus. Kun yrityksen asioiden hoito siirretään konkurssihakemuksella pesänhoitajalle, yrittäjän stressi yhtiön asioista vähenee. Lisäksi aikaisempi konkurssi pienentää yleensä myös konkurssipesän velkataakkaa ja riskiä siitä, että yhtiön ylivelkaisuus jäisi joiltakin osin yrittäjän tai hallituksen henkilökohtaiselle vastuulle.
Konkurssi ja uusi yritys?
Konkurssi, vapaaehtoinen tai velkojan hakema, ei itsessään yleensä estä uuden yrityksen perustamista. Konkurssilla on kuitenkin joitakin yhtiön päättäjiin kohdistuvia oheisvaikutuksia, jotka saattavat vaikuttaa liiketoiminnan aloittamiseen myöhemmin.
- Joissain poikkeustapauksissa yrittäjä, hallituksen jäsen tai yhtiömies voidaan konkurssin yhteydessä asettaa liiketoimintakieltoon. Jos yrittäjä on esimerkiksi laiminlyönyt lakisääteisiä maksuja toistuvasti tai salannut konkurssipesän varoja, liiketoimintakiellon edellytykset voivat täyttyä. Myös toistuvat konkurssit voivat johtaa liiketoimintakieltoon, jos katsotaan, että yrittäjä ei ole hoitanut liiketoimintaan liittyviä velvollisuuksiaan riittävän huolellisesti. Kun yrittäjä on liiketoimintakiellossa, hän ei saa rekisteröityä uutta yritystä ennakkoperintärekisteriin, eikä hänellä ole lupaa toimia osakeyhtiön hallituksen jäsenenä. Liiketoimintakielto kestää kolmesta seitsemään vuotta, ja sen määrää tuomioistuin. Liiketoimintakielto ei kuitenkaan estä yritystoimintaa ulkomailla.
- Konkurssi voi joskus vaikeuttaa uuden yrityksen rekisteröintiä ennakkoperintärekisteriin tai estää sen, vaikka yrittäjää ei olisikaan asetettu liiketoimintakieltoon. Näin voi käydä, jos konkurssin tehnyt yritys on laiminlyönyt esimerkiksi verojen maksamista tai kirjanpitovelvollisuutta. Jos verohallinto arvioi, että tällainen menettely saattaa toistua, se voi jättää uuden yrityksen merkitsemättä ennakkoperintärekisteriin. Tällöin yrittäjä ei saa uuden yrityksen kaikkia tuloja heti yhtiön haltuun, vaan yrittäjän saamista maksusuorituksista pidätetään osa verotuksen toimittamiseen asti. Tämä vaikuttaa luonnollisesti siihen, miten kannattavaa yritystoiminta on alkumetreillä.
- Aiempi konkurssi saattaa hankaloittaa rahoituksen saamista. Jos rahoitusta hakevalla yrittäjällä on taustallaan konkurssi, rahoituksen mahdolliset tarjoajat eivät aina luota yrittäjän taloudenhoitoon.
- Toisinaan uusi yritys perustetaan samalle toimialalle kuin konkurssiin mennyt yritys. Tällöin saatetaan hyödyntää konkurssiin menneen yrityksen tavarantoimittajia. Jos joku tavarantoimittajista on ollut aiemmassa konkurssissa velkojana eikä hänen saatavaansa saatu katettua konkurssipesän varoista, tämä vaikuttaa usein luottamussuhteeseen. Tavarantoimittaja ei ole välttämättä valmis yhtä joustaviin sopimus- tai maksuehtoihin kuin ilman taustalla olevaa konkurssia.
- Konkurssi vaikeuttaa joskus tosiasiallisesti myös yrittäjän asiointia lupaviranomaisten kanssa, jos hänen elinkeinotoimintaansa vaaditaan lupia, kuten esimerkiksi anniskelulupa. Joidenkin lupien kohdalla edellytetään, että hakija voi varallisuutensa puolesta vastata luvanvaraisesta toiminnasta ja siihen liittyvistä velvoitteista. Yrittäjän taloudellinen luotettavuus saatetaan kyseenalaistaa lupaprosessissa aiemman konkurssin vuoksi.
Konkurssitilanteessa yrittäjällä ei ymmärrettävästi ole juuri valinnanvaraa esimerkiksi siinä, suorittaako hän tavarantoimittajan laskut ennen konkurssia. Jotkin luetelluista asioista taas ovat sellaisia, joihin voidaan varautua jo ennen konkurssia. On hyvä huolehtia esimerkiksi siitä, että uuvuttavasta tilanteesta huolimatta yrityksen lakisääteiset velvollisuudet ja kirjanpito hoidetaan mahdollisimman hyvin. Näin vältytään todennäköisemmin liiketoimintakieltoon tai ennakkoperintärekisteriin liittyviltä seuraamuksilta myöhemmin.
Täältä löydät vapaaehtoinen konkurssi -palvelumme. Katso myös muut palvelumme liittyen yritysten konkursseihin ja yrityssaneerauksiin.
Artikkelin kirjoittaja on lakimies Saara Adler.
