Salassapitosopimusten käyttö on jatkossakin välttämätöntä
Uudella liikesalaisuuslailla ei ole rajoitettu salassapitosopimusten tekoa. On tärkeää, että salassapitosopimuksia voidaan käyttää jatkossakin, sillä sopimukset ovat aivan keskeinen keino liikesalaisuuksien suojaamisessa. Salassapitosopimuksia tehdään lähes kaikilla aloilla ja ne koskevat nykyään johdon ja asiantuntijoiden lisäksi myös suorittavaa porrasta. Vaikka uudella liikesalaisuuslailla on mahdollisuus saada suhteellisen kattavaa liikesalaisuuksien lakisääteistä suojaa ilman salassapitosopimuksia, on suositeltavaa, että yritys määrittelee tarkasti liikesalaisuutensa ja sopii salassapidosta yksityiskohtaisesti ja kirjallisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteistyökumppaneidensa ja työntekijöidensä kanssa. Ennakollinen asioista sopiminen on aina järkevämpi suojastrategia kuin turvautua lakisääteiseen suojaan jälkikäteen.
Elinkeinonharjoittajien välisten suhteiden lisäksi liikesalaisuuslaki soveltuu myös työsuhteisiin täydentäen työsopimuslain säännöksiä. Työsopimuslain mukaan työntekijällä on velvollisuus pitää liikesalaisuudet salassa työsopimussuhteen keston aikana. Työsuhteen päättymisen jälkeen tämä velvollisuus on ainoastaan, mikäli liikesalaisuudet on hankittu oikeudettomasti. Jotta salassapitovelvollisuus voidaan ulottaa kattavasti myös oikeutetusti saatuihin tietoihin ja työsuhteen jälkeiseen aikaan, tulee salassapidosta sopia joko työsopimuksessa tai erillisellä salassapitosopimuksella. On myös hyvä miettiä, pitääkö salassapitosopimukseen sisällyttää työnantajan sopimuskumppaneiden liikesalaisuudet.
Salassapitosopimuksesta pitää käydä ilmi sen erityinen syy ja tausta, mikä vuoksi se tehdään. Olennaista on määritellä, mitkä asiat on pidettävä salassa, mutta usein on myös järkevää määritellä, mikä ei ole salassa pidettävää tietoa. Salassapitosopimus voidaan tehdä määräämättömäksi ajaksi työsuhteen päättymisen jälkeen, mutta ristiriitojen ja kohtuuttomaksi muodostuvien tilanteiden välttämiseksi olisi hyvä määritellä voimassaolo siihen asti, kun salassa pidettävällä tiedolla on taloudellista merkitystä. Sopimukseen voidaan ottaa myös sanktiona sopimuksen rikkomisesta esim. kuuden kuukauden palkkaa vastaava sopimussakko. Sopimussakko toimii sopimuksen tehosteena, sillä se motivoi sopimusosapuolia noudattamaan sopimusta. Sopimussakko ei kuitenkaan rajoita rikosoikeudellista vastuuta eikä velvollisuutta korvata todellisuudessa aiheutettu vahinko.
P.S. Ja näissäkin asioissa, kannattaa kääntyä asiansa osaavan lakimiehen puoleen.
