Takaisinsaanti konkurssipesään

Takaisinsaanti konkurssipesään ja takaisinsaantivaatimusten esittäminen ovat varsin yleisiä toimenpiteitä konkurssiasioissa. Suomessa asetetaan tyypillisesti vuosittain konkurssiin 2200 – 2600 yritystä, ja takaisinsaantiasioiden selvitys kuuluu osaksi pesänhoitajan tehtäviä. Näin ollen myös takaisinsaantivaatimuksia esitetään merkittäviä määriä.

Takaisinsaanti konkurssipesään ei aina kohtaa maallikon oikeustajun kanssa, ja tässä kirjoituksessa käymmekin läpi takaisinsaannin tarkoitusta ja perusteita yleisellä tasolla sekä erityisesti sitä, että takaisinsaantivaatimukseen kannattaa vastata.

Takaisinsaanti konkurssipesään – mikä se on?

Takaisinsaanti konkurssipesään pohjautuu takaisinsaannista konkurssipesään annettuun lakiin. Takaisinsaannin tarkoituksena on konkurssiin ajautuneen yhtiön velkojien tasapuolinen kohtelu. Yleisimmissä tilanteissa takaisinsaanti konkurssipesään pohjautuu siihen, että pesänhoitajan näkemyksen mukaan yhtä tai useampaa velkojaa on suosittu muiden velkojien kustannuksella.

Keitä takaisinsaanti konkurssipesään voi koskea?

Konkurssipesän pesänhoitaja saattaa konkurssipesän selvityksen yhteydessä esittää takaisinsaantivaatimuksia niin yksityishenkilöitä, yrityksiä kuin yhteisöjäkin kohtaan. Takaisinsaantivaatimus voi kohdistua esimerkiksi konkurssiin menneen yhtiön edustajiin tai läheisiin, mutta takaisinsaanti voi kohdistua myös yhtiön tavanomaisiin velkojiin. Takaisinsaantia konkurssipesään ei välttämättä estä edes se, että kyseessä on sinällään ollut täysin laillinen velan tai laskusaatavan maksu. Tästä syystä takaisinsaanti konkurssipesään näyttäytyy usein maalaisjärjen vastaisena, ja takaisinsaantivaatimukset tulevat osapuolille yllätyksinä.

Millaisissa tilanteissa takaisinsaanti konkurssipesään voi tulla kyseeseen?

Takaisinsaanti konkurssipesään saattaa tulla ajankohtaiseksi kaikenlaisten oikeustoimien kohdalla. Pesänhoitaja saattaa esittää takaisinsaantivaatimuksia pohjautuen esimerkiksi siihen, että konkurssiin ajautumassa olleen yhtiön varallisuudesta merkittävä osa on käytetty tietyn velkojan saatavien maksuun. Vastaavasti takaisinsaantivaatimus saattaa pohjautua esimerkiksi kuittauksiin, epätavallisten maksuvälineiden käyttöön, vakuuteen, lahjaan tai alihintaisiin kauppoihin. Yleisiä takaisinsaantitilanteita ovat myös niin kutsuttuihin läheisyhtiöihin kohdistetut takaisinsaantivaatimukset. Konkurssitilanteissa läheisyhtiötä saatetaan yrittää suosia muiden velkojien kustannuksella, mikä yleensä johtaa takaisinsaantiin. Mikäli pesänhoitajan esittämät takaisinsaantivaatimukset menestyvät, saattaa tämä pahimmassa tapauksessa tarkoittaa myös läheisyhtiön ajautumista konkurssiin.

Takaisinsaanti konkurssipesään, vaikka velka on laillinen?

Pesänhoitajan esittämä takaisinsaantivaatimus pohjautuu yleisimmin takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 10 §:ään tai 5 §:ään. Pesänhoitajan takaisinsaantivaatimuksen pohjautuminen 10 §:ään tarkoittaa sitä, että peräytettäväksi vaaditaan sinällään laillista velan maksua. Takaisinsaantivaatimuksen edellytyksenä on tällöin se, että velka on maksettu epätavallisin maksuvälinein tai ennenaikaisesti taikka määrällä, jota pesän varoihin nähden on pidettävä huomattavana. Takaisinsaantia koskevan oikeuskäytännön mukaan huomattavuutta arvioidaan suhteessa konkurssipesän varallisuuteen. Näin ollen takaisinsaanti voi sinällään koskea jo muutaman tuhannen euron suorituksiakin.

Takaisinsaannin edellytykset laillisen velan tapauksessa

Takaisinsaannin edellytyksenä velan maksua koskevissa tapauksissa on kuitenkin se, että velan maksua ei voida katsoa tavanomaiseksi. Tavanomaisuus voidaankin katsoa kriteeriksi, jonka perusteella takaisinsaanti sekä pesänhoitajan 10 §:ään pohjautuva takaisinsaantivaatimus voivat osoittautua perusteettomiksi. Lisäksi takaisinsaanti edellyttää, että velan maksu on tehty takaisinsaantilain tarkoittaman määräajan puitteissa. Muita kuin läheisiä koskevaksi takaisinsaantiajaksi on määritetty ajanjakso, joka alkaa kolme kuukautta ennen takaisinsaantilaissa tarkoitettua määräpäivää. Määräpäivä tarkoittaa konkurssihakemuksen jättöpäivää, tai joissakin tapauksessa saneeraushakemuksen jättöpäivää, mikäli konkurssiin ajautunut yhtiö on ennen konkurssia ollut saneerausmenettelyn kohteena. Esimerkiksi; mikäli yhtiö on asetettu 14.12.2020 konkurssiin 1.12.2020 tehdyn hakemuksen johdosta, voivat 1.9.20 – 14.12.20 suoritetut velan maksut tulla takaisinsaataviksi konkurssipesään. Läheisiä koskeva takaisinsaantiaika on kuitenkin edellä mainittua kolmea kuukautta pidempi. Läheisille suoritetut velan maksut saattavat tulla takaisinsaatavaksi konkurssipesään, mikäli maksut on suoritettu kaksi vuotta ennen määräpäivää.

Takaisinsaanti konkurssipesään – muut tilanteet

Takaisinsaanti konkurssipesään perustuu yleisesti myös takaisinsaantilain 5 §:ään. Pesänhoitajan takaisinsaantivaatimuksen perustuminen kyseiseen pykälään tarkoittaa sitä, että peräytettäväksi vaaditaan oikeustoimia, joiden perusteella velkojaa on suosittu toisen velkojan kustannuksella, omaisuutta on siirretty pois velkojien ulottuvilta tai velkoja on lisätty velkojien vahingoksi. Kyseessä on siis niin kutsuttu yleinen takaisinsaantiperuste. Takaisinsaanti tällä perusteella on mahdollista vain, mikäli velallisyhtiö oli oikeustointa tehtäessä maksukyvytön tai oikeustoimi osaltaan johti velallisen maksukyvyttömyyteen. Lisäksi takaisinsaanti kyseisen pykälän perusteella edellyttää, että toinen osapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää yhtiön maksukyvyttömyydestä.

Miksi konkurssipesän takaisinsaantivaatimus koskisi yritystäni

Takaisinsaantivaatimus saattaa koskea yritystäsi esimerkiksi silloin, kun olet saanut konkurssiin ajautuneelta yhtiöltä suorituksia juuri ennen sen konkurssiin asettamista. Takaisinsaantivaatimuksen tutkinnan sekä takaisinsaantivaatimukseen vastaamisen yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi siihen, voidaanko saatuja suorituksia pitää tavanomaisina, ovatko saadut suoritukset tehty takaisinsaantilain mukaisen määräajan puitteissa, sekä siihen, onko tehdyillä suorituksilla suosittu yritystäsi muiden velkojien kustannuksella. Lisäksi takaisinsaantiasian yhteydessä saattaa olla merkitystä sillä, oletko ollut tietoinen konkurssiin ajautuneen yhtiön maksukyvyttömyydestä.

Takaisinsaantivaatimukseen ei voi varautua

Useimmissa tilanteissa sinä itse et voi tai yrityksesi ei voi juurikaan varautua takaisinsaantiin. Muita kuin läheisiä koskevissa takaisinsaantiasioissa takaisinsaanti riippuu siitä, milloin velallisyhtiön asetetaan konkurssiin. Tämä johtuu edellä käsitellyistä takaisinsaantia koskevista määräajoista. Konkurssia koskevien sääntöjen mukaan yksittäinen velkoja ei voi juurikaan vaikuttaa siihen, milloin velallinen asetetaan konkurssiin. Näin ollen takaisinsaanti saattaa tulla ajankohtaiseksi hyvinkin yllättäen ja ilman, että edes tietäisit velallisyhtiön maksuvaikeuksista.

Takaisinsaanti konkurssipesään sekä takaisinsaantivaatimuksen esittäminen vaativat aina aktiivisia toimia velallisyhtiön pesänhoitajalta. Ennen mahdollisen takaisinsaantikanteen nostamista pesänhoitajan tulee esittää toiselle osapuolelle perusteltu takaisinsaantivaatimus. Lisäksi takaisinsaantiasiaa koskevat takaisinsaantilain mukaiset kanteen nostamisen määräajat. Takaisinsaantikanne tulee nostaa tuomioistuimessa vuoden kuluessa konkurssiin asettamisesta. Asian osalta on huomattava, että takaisinsaanti ja takaisinsaantiedellytysten toteutuminen ovat yleensä tulkinnanvaraisia asioita. Asiaan vaikuttavat useat näkökohdat, ja takaisinsaantiasian kokonaisvaltainen ymmärtäminen vaatii koko konkurssilainsäädännön tuntemista.