Sopimukset

Yhteistyösopimus

Yhteistyösopimuksessa osapuolet sopivat yleensä kahden tai useamman osapuolen välisestä yhteistyöstä. Yhteistyösopimus on yleinen sopimus yritysten välillä, ja siinä määritetään yhteistoiminnan tavoitteet, toteuttamistavat ja yhteistyösuhteen ehdot. Yhteistyösopimuksessa jaetaan vastuu suorituksista osapuolten välillä. Sopimuksen tarkoituksena on taata, että yhteistyön pelisäännöt ovat selvät ja että mahdollisiin ongelmatilanteisiin on varauduttu.

On tärkeää, että kunkin osapuolten vastuut eritellään yhteistyösopimuksessa tarkkaan. Osapuolten kannattaa varmistua, että kaikille osapuolille muodostuu yhtenevä käsitys toistensa suoritusvelvollisuuksista. Yhteistyösopimuksessa erimielisyydet johtuvat usein siitä, että vastuista ei ole sovittu tarpeeksi tarkkaan. Riitaa voi tulla yksinkertaisesti siitä, mitä alun perin on sovittu ja kenen vastuulle tietty suoritusvirhe kuuluu.

Yhteistyösopimuksen hinta on alkaen 1000,00 euroa + arvonlisävero.

Lue lisää
yhteistyösopimus

Yhteistyösopimus yhteisen tekemisen onnistumiseksi

Yhteistyösopimusta voidaan käyttää monenlaisissa tilanteissa

Yhteistyösopimukselle ei ole erityistä laissa määriteltyä sisältöä tai muotoa. Muodon kannattaa kuitenkin olla aina kirjallinen. Sisältö taas voidaan räätälöidä joustavasti osapuolten tarpeen mukaan. Yhteistyösopimus onkin käyttökelpoinen tapa sopia hyvin monenlaisista hankkeista.

Yhteistyösuhteella on aina jokin päämäärä, eli mitä osapuolet haluavat yhteistyöllä saavuttaa ja mistä on tarkoitus sopia. Tavoitteena on yleensä jonkin hankkeen suorittaminen. Yhteistyösopimuksessa määritellään tämä hanke sekä jaetaan osapuolten vastuut siihen liittyen. Sopimuksessa määritellään, ketkä ovat osapuolina, kuka tekee ja mitä, ja millaisella aikataululla projektin on tarkoitus edetä. Osapuolten kannattaa sopia selvästi, kuka ottaa vastuun yhteisen tekemisen eri osa-alueista.

Yhteistyösopimus ja sen keskeiset ehdot

Yhteistyösopimuksen kohteen ja osapuolten velvoitteiden lisäksi on syytä sopia myös joistakin muista asioista. Monivaiheisissa hankkeissa voi olla tarpeen sopia, miten yhteistyöprosessi etenee vaihe vaiheelta ja mikä on hankkeen aikataulu. Hankkeen kulun sujuvaksi seuraamiseksi kannattaa sopia yhteydenpidosta osapuolten välillä, esimerkiksi raportointivelvollisuudesta tai velvollisuudesta ilmoittaa ongelmista.

Yhteistyösopimuksessa sovitaan yleensä projektin kustannusten jakamisesta. Riippuen yhteistyöprojektin luonteesta voi olla tarpeen sopia myös projektissa syntyvien immateriaalioikeuksien, esimerkiksi ohjelmistojen tai keksintöjen, käyttö- ja omistusoikeudesta ja mahdollisista korvauksista.

On tärkeää sopia, miten osapuolten vastuu jakautuu ja miten virheet korjataan, jos asiat eivät mene suunnitelmien mukaan. Kattava yhteistyösopimus varautuu ennalta esimerkiksi viivästyksiin, sopimuksen noudattamisen esteisiin ja siihen, että osapuolen suoritus ei vastaa sovittua. Sopimuksessa kannattaa määritellä, millaisista vahingoista osapuolet vastaavat sopimussuhteen yhteydessä ja miten vahinko korjataan tai korvataan.

Yhteistyösopimuksessa on hyvä sopia sen kestosta. Jos sopimuksen kohteena on yksittäinen määräaikainen hanke, sopimus tulee yleensä tiensä päähän, kun hanke on saatu valmiiksi. Yhteistyösopimus voidaan myös solmia pidemmäksi ajaksi. Sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Joka tapauksessa on hyvä sopia, milloin osapuoli voi irtisanoa tai purkaa sopimuksen ilman, että siitä koituu hänelle sopimussakkoa. Tarve päästä irti sopimuksesta seuraa yleensä muuttuneista olosuhteista tai sopijakumppanin sopimusrikkomuksista.

Yhteistyösopimus ja sen salassapito, riidanratkaisu ja sopimussakko

Yhteistyösopimukseen otetaan yleensä salassapitolauseke. Projektin toteuttamisen yhteydessä osapuolet saattavat saada tietoonsa toistensa liikesalaisuuksia tai muuta salassa pidettävää tietoa, joka ei ole julkisesti saatavilla. Yhteistyösopimuksessa kannattaa sopia salassapidosta sopimuksen voimassaoloaikana ja myös sen päättymistilanteissa. Jos osapuolilla on sopimuksen mukaan lupa käyttää projektissa alihankkijoita, selvyyden vuoksi on hyvä sopia myös, miten osapuolet huolehtivat salassapidossa alihankkijoidensa kanssa.

Aina sopimuksellakaan ei onnistuta välttämään erimielisyyksiä, eikä sovintoon päästä neuvottelemalla. Riidanratkaisulausekkeella osapuolet voivat päättää, ratkaistaanko sopimuksesta syntyvät erimielisyydet tuomioistuimessa vai esimerkiksi välimiesmenettelyssä, joka on usein nopeampi ja yksityisempi keino, mutta toisaalta joskus hintavampi.

Yhteistyösopimukseen on tavallista ottaa sopimussakko, joka tulee osapuolen maksettavaksi, jos hän rikkoo sopimusta joiltakin osin, esimerkiksi salassapitovelvollisuutta tai sovittuja aikatauluja. Sopimussakko on yleensä käytännöllisempi kuin pelkkä vahingonkorvaukseen luottaminen, sillä sopimussakon määrääminen ei vaadi todistelua kärsityn vahingon määrästä. Sopimussakko toimii myös kannustimena noudattaa sopimusta, koska se voi olla määrältään suurempi kuin vahingonkorvaus vastaavassa tilanteessa olisi.

Yhteistyösopimus ja sen sudenkuopat

Sopimusta laadittaessa on aina riski, että osapuolille jää eri käsitys saman sopimuskohdan merkityksestä. Riski erimielisyyksistä on vielä ilmeisempi silloin, jos asioista sovitaan liian yleisluontoisesti. Usein tulkintaerimielisyydet tulevat ilmi vasta, kun sopimus on jo solmittu. Tämä on liian myöhään sopimuksen yhden keskeisen tavoitteen eli riskienhallinnan kannalta.

Yhteistyösopimus koskee yleensä vähintään kahden eri osapuolen suorituksia. Siksi sopimusta laadittaessa on tärkeää määritellä tarkkaan, mitä kuuluu kunkin osapuolen vastuuseen ja mikä jää vastuun ulkopuolelle. Muutoin myöhemmin voi syntyä eriäviä käsityksiä siitä, mikä osapuolten alkuperäinen suoritusvelvollisuus on ollut, ja onko kukin osapuoli tehnyt sovitun suorituksen. Jos sopimuksen täyttämisessä tulee ongelmia, voi myös olla vaikeaa ratkaista, kuka on vastuussa, jos vastuunjaosta ei ole sovittu kattavasti.

Vaikeuksia voi tulla myös yhteistyösopimuksen irtisanomisesta ja purkamisesta. Jos osapuolet eivät ole määritelleet sopimuksen irtisanomisperusteita tai ne on määritelty puutteellisesti, sopimuksesta eroon pääseminen voi osoittautua hankalaksi. Pääsääntöisesti sopimuksesta vetäytyminen on nimittäin sopimusrikkomus, joka laukaisee vahingonkorvausvelvollisuuden sekä mahdollisen sopimussakon.

Jätä soittopyyntö