Mitä tehdä, kun hankintayksikkö hylkää annetun tarjouksen poikkeuksellisen alhaisena? Tai entä silloin, kun tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan tarjous vaikuttaa hinnaltaan niin alhaiselta, että se vääristää kilpailua eikä voittanut tarjoaja todennäköisesti mitenkään voi suoriutua kilpailutuksen kohteena olevasta tehtävästä tarjouksessaan ilmoittamalla hinnalla? Ensimmäisenä tulee mieleen, että hankintayksikkö ei ole menetellyt oikein. Olisiko asiasta syytä valittaa Markkinaoikeuteen?

Lain julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (jälj. hankintalaki) 96 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Hankintayksikön tulee siten tarjouksiin tutustumisen jälkeen pyytää poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen antaneilta tarjoajilta selvitystä tarjouksen perusteista, kuten esimerkiksi tuotteen valmistusmenetelmästä, palvelun suorittamisesta sekä taloudellisista ja teknisistä ratkaisuista, jotka voisivat selittää poikkeuksellisen alhaisen hinnan.

Hankintalain 96 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan tai kustannuksiltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, jos tarjoajan antama selvitys ja muu toimitettu näyttö ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa.

Hankintalakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että hankintayksiköllä on velvollisuus pyytää selvitystä ja tarjoajalla velvollisuus antaa selvitys hankintayksikön pyynnöstä aina, kun kysymyksessä on poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttava tarjous. Hallituksen esityksessä kuitenkin todetaan, että tarjotun hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuuden arvioiminen on hankintayksiköiden harkintavallassa. Hankintayksiköllä on oikeus hylätä tarjous, jos tarjoajan selitys tarjouksensa perusteista ei hankintayksikön näkemyksen mukaan ole riittävä. Hankintayksiköllä on siten pääsääntöisesti harkintavalta myös poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen hylkäämisessä.

Laki ja hallituksen esitys painottavat hankintayksikön harkintavaltaa. Mitä tähän sanoo oikeuskäytäntö?

Markkinaoikeuden antamassa ratkaisussa MAO 530/19 oli kyse tilanteesta, jossa valittaja katsoi hankintayksikön menetelleen hankintasäännösten vastaisesti hylätessään valittajan tarjouksen poikkeuksellisen alhaisen hinnan vuoksi.  Valittaja oli hinnoitellut tarjouksensa siten, että se oli antanut joka toiseen henkilöryhmään tuntihinnaksi yhden sentin ja joka toiseen henkilöryhmään joitain kymmeniä prosentteja muita tarjoajia korkeamman tuntihinnan. Hankintayksikkö katsoi, että valittaja oli pyrkinyt keinotekoisella hinnoittelullaan laskelmoidusti hyväksikäyttämään hintojen vertailun laskentakaavaa saadakseen korkeat yhteispisteet, mikä on aiheuttanut olennaisia riskejä hankintayksikölle.

Markkinaoikeus hylkäsi valittajan valituksen todeten, että hankintayksikön oikeus hylätä hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tarjous perustuu osaltaan siihen, että hankintayksiköllä on oikeus turvata oma sopimusoikeudellinen asemansa tilanteessa, jossa sillä on syytä arvioida, että sopimuskumppani ei pysty toteuttamaan hankintaa tarjoamallaan hinnalla. Hankintayksikkö ei siten ollut menetellyt hankintalain säännösten vastaisesti hylätessään tarjouksen.

Sen sijaan Markkinaoikeuden ratkaisussa MAO 323/19 kyse oli päinvastaisesta tilanteesta; Voittanut tarjoaja oli tarjouksessaan ilmoittanut kohderivin ”Erikoistuntityöt 12.000 h” tuntihinnaksi 0,01 euroa, kun valittajan tarjoama vastaava tuntihinta oli ollut 13,50 euroa. Valittaja oli katsonut hankintayksiköiden menetelleen hankintasäännösten vastaisesti hyväksymällä voittaneen tarjoajan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen ilman, että oli esitetty riittävä selvitys tarjoushintojen perusteista.

Markkinaoikeus hylkäsi valituksen. Päätöksensä perusteluissa Markkinaoikeus totesi, että hankintayksikölle ei ole asetettu velvollisuutta hylätä tarjousta poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan perusteella, vaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen toista tarjousta alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle. Hankintasäännöksissä ei ole myöskään asetettu ehdottomia vaatimuksia tarjouksen hintoja koskevan selvityksen sisällölle. Lisäksi markkinaoikeus katsoi, ettei hankintayksiköillä ole voittaneen tarjoajan tarjouksessa annettujen tietojen ja voittaneelta tarjoajalta saadun selvityksen perusteella ollut perusteltua syytä epäillä, ettei voittanut tarjoaja voisi tarjoamillaan tarjoushinnoilla suoriutua kysymyksessä olevien palveluiden toteuttamisesta.

Kuten edellä selostetuista oikeustapauksista ilmenee, Markkinaoikeus on päätynyt painottamaan hankintayksikön harkintavaltaa ja pitänyt hankintayksikön menettelyä hyväksyttävänä riippumatta siitä, onko hankintayksikkö hyväksynyt vai hylännyt hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttaneen tarjouksen. Myös muissa poikkeuksellisen alhaista hintaa koskevissa oikeustapauksissa Markkinaoikeuden linja on ollut vastaava eivätkä valitukset ole menestyneet. Edellä sanottu ei kuitenkaan tarkoita, etteikö perustetta valittaa hankintamenettelystä tai hankintapäätöksestä voisi olla. Asiantuntijamme konsultoivat mielellään kaikissa julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissä sekä avustavat mahdollisessa valitusprosessissa. Mikäli menettelyn tai päätöksen lainmukaisuus mietityttää, on perusteet mahdolliselle valitukselle aina syytä selvittää.