Vapaaehtoinen konkurssi

Velallisyrityksen yrittäjä tai päättäjät saattavat ajatella, että yrityksen hakeminen konkurssiin itse ei kannata. Tekeväthän velkojat sen myöhemmin joka tapauksessa. Vapaaehtoisen konkurssiin hakeutumista puoltaa kuitenkin seuraavat seikat.

1. Yrittäjän tai yhtiön päättäjien stressi yhtiön tilanteen hoitamisesta päättyy, sillä konkurssiin asettamisen jälkeen yhtiön konkurssipesän hoitamisen vastuu siirtyy konkurssipesänhoitajalle.
2. Vapaaehtoinen konkurssi saattaa tulla edullisemmaksi kuin sen odottaminen. Tämä siksi, että mahdollinen lisävelkaantuminen päättyy nopeammin kuin siinä tapauksessa, että odotetaan jonkun velkojan hakevan yhtiö konkurssiin.
3. Vapaaehtoisen konkurssin hakeminen saattaa myös kaventaa hallituksen jäsenten tai yhtiömiesten henkilökohtaista velkavastuuta siitä, millaiseksi se voisi muodostua, jos jäädään odottamaan velkojien reagoimista.

Yrityksen tilanne on usein tuottanut huomattavaa stressiä yrityksen päättäjille tai yrittäjälle, mutta vapaaehtoisen konkurssin myötä asioiden hoitaminen helpottuu. Kun konkurssihakemus hyväksytään, tuomioistuin määrää yrityksen konkurssipesään pesänhoitajan. Hän ottaa vastuun yhtiön juoksevista velvoitteista kuten palkanmaksusta ja sopimussuhteista. Pesänhoitaja huolehtii yhtiön varojen ja velkojen selvittämisestä sekä yhtiön omaisuuden realisoimisesta.

Tavoitteena on päästä mahdollisimman hyvään realisointitulokseen, jotta yhtiön velat on mahdollista saada katettua mahdollisimman suurelta osin. Vapaaehtoisessa konkurssissa yrittäjä tai yhtiön päättäjät vapautuvat yhtiön asioiden hoitamisesta usein myös henkisesti, ja epävarmuus yhtiön tilanteesta saa päätöksen.

Vapaaehtoinen konkurssiin hakeutuminen voi olla nopeampaa ja taloudellisesti kannattavampaa kuin odottaa, että velkoja hakee konkurssia. Lisävelkaantumisen varhainen katkaiseminen on hyödyksi etenkin, jos päättäjiä tai yrittäjää uhkaa henkilökohtainen vastuu yhtiön velkaantumisesta.

1. Velallisen ylivelkaisuuden on usein oltava huomattavaa ennen kuin velkojalla on oikeus hakea konkurssia. Edellytykset velkojan konkurssihakemukselle ovat tiukahkot, ja niiden täyttyminen vie aikaa. Jos velallinen taas hakee konkurssia itse, perusteluksi riittää pääsääntöisesti velallisen oma ilmoitus maksukyvyttömyydestä. Siten velallisella on mahdollisuus katkaista lisävelkaantuminen konkurssihakemuksella jo aikaisemmassa vaiheessa kuin velkojalla.
2. Vapaaehtoinen konkurssi vähentää myös erääntyneiden velkojen oheiskuluja. Kun konkurssimenettely alkaa, velallisyhtiön omaisuutta ei enää voida esimerkiksi ulosmitata. Konkurssipesään ei voida myöskään kohdistaa perintätoimia. Vapaaehtoinen konkurssi siis antaa tietynlaisen rauhan velkojen selvittämiselle ja mahdollisimman kattavalle suorittamiselle.

Mitä pidempään odotetaan ennen konkurssimenettelyn aloittamista, sitä suuremmiksi velkojen korot ja kulut kasvavat samalla, kun yhtiön varallisuus hupenee. Kun velkoja hakee velallista konkurssiin, velkoja haluaa mahdollisimman kattavan suorituksen saatavalleen. Tällä voi olla myös henkilökohtaisia vaikutuksia yhtiön päättäjiin.

1. Normaalitilanteessa hallitus tai päättäjät eivät vastaa yhtiön veloista. Konkurssin päätyttyä osa velasta voi jäädä kattamatta, ellei päättäjillä ole esimerkiksi omavelkaisia takauksia. Hallituksen jäsenet saattavat kuitenkin joutua vastuuseen yhtiön velkaantumisesta myös suoraan lain nojalla, jos he ovat menetelleet huolimattomasti. Velkoja saattaa konkurssimenettelyssä pyrkiä osoittamaan, että hallituksen jäsenet ovat menetelleet huolellisuusvelvoitteensa vastaisesti ja aiheuttaneet yhtiölle maksukyvyttömyyden. Tällainen väite voi johtaa hallituksen jäsenten henkilökohtaiseen vastuuseen yhtiön veloista. Muun muassa hallituksen passiivinen suhtautuminen velkaantumiseen voi puhua vastuun syntymisen puolesta.
2. Hallitus välttää henkilökohtaisen vastuun todennäköisemmin, kun se tekee päätöksen vapaaehtoisen konkurssihakemuksen jättämisestä. Jättämällä vapaaehtoisen konkurssihakemuksen velallisyhtiön hallitus voi osoittaa toimineensa vastuullisesti ja puuttuneensa ylivelkaantumistilanteeseen ennen kuin se pääsi pahemmaksi. Konkurssihakemus kannattaa siksi tehdä ennen kuin yhtiöstä tulee niin ylivelkainen, että joku velkojista hakee konkurssia.
3. Avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä konkurssin lykkäämistä kannattaa välttää jo siksi, että yhtiömiehillä on henkilökohtainen vastuu yhtiön veloista. Jos yhtiö toimii tappiollisesti, velkaa kertyy lisää. Ei siksi ole mielekästä odottaa, kunnes velkoja tekee konkurssihakemuksen.

Velallisyhtiö voi hakeutua konkurssiin, kun se on maksukyvytön eli ei pysty vastaamaan veloistaan. Konkurssihakemus on vapaamuotoinen, mutta käytännössä siinä on mainittava konkurssivaatimus, konkurssia hakevan yrityksen tunnistetiedot sekä konkurssin hakemisen peruste eli yhtiön maksukyvyttömyys. Velallisen hakemukseen on hyvä liittää erittely yrityksen omaisuudesta ja veloista sekä keskeisimpien velkojien yhteystiedot. Tuomioistuin päättää konkurssihakemuksen pohjalta, aloitetaanko konkurssimenettely.

Kun velallisyhtiö itse hakee konkurssia, maksukyvyttömyyden perusteeksi riittää yleensä, että yhtiö ilmoittaa hakemuksessa olevansa maksukyvytön. Velallisen omaan ilmoitukseen maksukyvyttömyydestä luotetaan, eikä sitä tutkita samalla tavalla kuin velkojan vastaavaa väitettä. Poikkeuksellisesti tuomioistuin saattaa tiedustella velalliselta lisäselvitystä maksukyvyttömyysilmoitukselle. Käytännössä näin voi käydä, jos yrityksen toimittamista tiedoista on nähtävissä, että yritys ei ilmeisesti ole maksukyvytön.