Konkurssit ja yrityssaneeraukset

Vapaaehtoinen konkurssi

Kun velallisyhtiö itse hakee vapaaehtoisesti itsensä konkurssiin, kyseessä on vapaaehtoinen konkurssi. Lain mukaan yritys voidaan hakea ja asettaa konkurssiin, jos se ei kykene vastaamaan veloistaan eli on maksukyvytön.

Jos yhtiön toiminnan jatkamista ei enää suunnitella, ei ole välttämättä mielekästä odottaa, että velkoja tekee konkurssihakemuksen. Vapaaehtoisen konkurssihakemuksen tekemistä itse kannattaa harkita erityisesti silloin, jos konkurssi on jo näkyvissä.

Vapaaehtoisen konkurssihakemuksen hinta on 800,00 euroa + alv. Lisäksi PRH veloittaa rekisteröimismaksun.

Lue lisää

Miksi kannattaa itse hakeutua vapaaehtoiseen konkurssiin

Velallisyrityksen yrittäjä tai päättäjät saattavat ajatella, että yrityksen hakeminen konkurssiin itse ei kannata. Tekeväthän velkojat sen myöhemmin joka tapauksessa. Vapaaehtoisen konkurssiin hakeutumista puoltaa kuitenkin seuraavat seikat.

  1. Yrittäjän tai yhtiön päättäjien stressi yhtiön tilanteen hoitamisesta päättyy, sillä konkurssiin asettamisen jälkeen yhtiön konkurssipesän hoitamisen vastuu siirtyy konkurssipesänhoitajalle.
  2. Vapaaehtoinen konkurssi saattaa tulla edullisemmaksi kuin sen odottaminen. Tämä siksi, että mahdollinen lisävelkaantuminen päättyy nopeammin kuin siinä tapauksessa, että odotetaan jonkun velkojan hakevan yhtiö konkurssiin.
  3. Vapaaehtoisen konkurssin hakeminen saattaa myös kaventaa hallituksen jäsenten tai yhtiömiesten henkilökohtaista velkavastuuta siitä, millaiseksi se voisi muodostua, jos jäädään odottamaan velkojien reagoimista.

Konkurssi siirtää yhtiön asioiden hoitamisen konkurssipesän pesänhoitajalle

Yrityksen tilanne on usein tuottanut huomattavaa stressiä yrityksen päättäjille tai yrittäjälle, mutta vapaaehtoisen konkurssin myötä asioiden hoitaminen helpottuu. Kun konkurssihakemus hyväksytään, tuomioistuin määrää yrityksen konkurssipesään pesänhoitajan. Hän ottaa vastuun yhtiön juoksevista velvoitteista kuten palkanmaksusta ja sopimussuhteista. Pesänhoitaja huolehtii yhtiön varojen ja velkojen selvittämisestä sekä yhtiön omaisuuden realisoimisesta.

Tavoitteena on päästä mahdollisimman hyvään realisointitulokseen, jotta yhtiön velat on mahdollista saada katettua mahdollisimman suurelta osin. Vapaaehtoisessa konkurssissa yrittäjä tai yhtiön päättäjät vapautuvat yhtiön asioiden hoitamisesta usein myös henkisesti, ja epävarmuus yhtiön tilanteesta saa päätöksen.

Vapaaehtoinen konkurssihakemus katkaisee lisävelkaantumisen

Vapaaehtoinen konkurssiin hakeutuminen voi olla nopeampaa ja taloudellisesti kannattavampaa kuin odottaa, että velkoja hakee konkurssia. Lisävelkaantumisen varhainen katkaiseminen on hyödyksi etenkin, jos päättäjiä tai yrittäjää uhkaa henkilökohtainen vastuu yhtiön velkaantumisesta.

  1. Velallisen ylivelkaisuuden on usein oltava huomattavaa ennen kuin velkojalla on oikeus hakea konkurssia. Edellytykset velkojan konkurssihakemukselle ovat tiukahkot, ja niiden täyttyminen vie aikaa. Jos velallinen taas hakee konkurssia itse, perusteluksi riittää pääsääntöisesti velallisen oma ilmoitus maksukyvyttömyydestä. Siten velallisella on mahdollisuus katkaista lisävelkaantuminen konkurssihakemuksella jo aikaisemmassa vaiheessa kuin velkojalla.
  2. Vapaaehtoinen konkurssi vähentää myös erääntyneiden velkojen oheiskuluja. Kun konkurssimenettely alkaa, velallisyhtiön omaisuutta ei enää voida esimerkiksi ulosmitata. Konkurssipesään ei voida myöskään kohdistaa perintätoimia. Vapaaehtoinen konkurssi siis antaa tietynlaisen rauhan velkojen selvittämiselle ja mahdollisimman kattavalle suorittamiselle.

Vapaaehtoinen konkurssihakemus voi suojata yhtiömiehiä ja hallituksen jäseniä

Mitä pidempään odotetaan ennen konkurssimenettelyn aloittamista, sitä suuremmiksi velkojen korot ja kulut kasvavat samalla, kun yhtiön varallisuus hupenee. Kun velkoja hakee velallista konkurssiin, velkoja haluaa mahdollisimman kattavan suorituksen saatavalleen. Tällä voi olla myös henkilökohtaisia vaikutuksia yhtiön päättäjiin.

  1. Normaalitilanteessa hallitus tai päättäjät eivät vastaa yhtiön veloista. Konkurssin päätyttyä osa velasta voi jäädä kattamatta, ellei päättäjillä ole esimerkiksi omavelkaisia takauksia. Hallituksen jäsenet saattavat kuitenkin joutua vastuuseen yhtiön velkaantumisesta myös suoraan lain nojalla, jos he ovat menetelleet huolimattomasti. Velkoja saattaa konkurssimenettelyssä pyrkiä osoittamaan, että hallituksen jäsenet ovat menetelleet huolellisuusvelvoitteensa vastaisesti ja aiheuttaneet yhtiölle maksukyvyttömyyden. Tällainen väite voi johtaa hallituksen jäsenten henkilökohtaiseen vastuuseen yhtiön veloista. Muun muassa hallituksen passiivinen suhtautuminen velkaantumiseen voi puhua vastuun syntymisen puolesta.
  2. Hallitus välttää henkilökohtaisen vastuun todennäköisemmin, kun se tekee päätöksen vapaaehtoisen konkurssihakemuksen jättämisestä. Jättämällä vapaaehtoisen konkurssihakemuksen velallisyhtiön hallitus voi osoittaa toimineensa vastuullisesti ja puuttuneensa ylivelkaantumistilanteeseen ennen kuin se pääsi pahemmaksi. Konkurssihakemus kannattaa siksi tehdä ennen kuin yhtiöstä tulee niin ylivelkainen, että joku velkojista hakee konkurssia.
  3. Avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä konkurssin lykkäämistä kannattaa välttää jo siksi, että yhtiömiehillä on henkilökohtainen vastuu yhtiön veloista. Jos yhtiö toimii tappiollisesti, velkaa kertyy lisää. Ei siksi ole mielekästä odottaa, kunnes velkoja tekee konkurssihakemuksen.

Milloin ja missä tilassa yhtiö voi itse hakeutua vapaaehtoiseen konkurssiin?

Velallisyhtiö voi hakeutua konkurssiin, kun se on maksukyvytön eli ei pysty vastaamaan veloistaan. Konkurssihakemus on vapaamuotoinen, mutta käytännössä siinä on mainittava konkurssivaatimus, konkurssia hakevan yrityksen tunnistetiedot sekä konkurssin hakemisen peruste eli yhtiön maksukyvyttömyys. Velallisen hakemukseen on hyvä liittää erittely yrityksen omaisuudesta ja veloista sekä keskeisimpien velkojien yhteystiedot. Tuomioistuin päättää konkurssihakemuksen pohjalta, aloitetaanko konkurssimenettely.

Kun velallisyhtiö itse hakee konkurssia, maksukyvyttömyyden perusteeksi riittää yleensä, että yhtiö ilmoittaa hakemuksessa olevansa maksukyvytön. Velallisen omaan ilmoitukseen maksukyvyttömyydestä luotetaan, eikä sitä tutkita samalla tavalla kuin velkojan vastaavaa väitettä. Poikkeuksellisesti tuomioistuin saattaa tiedustella velalliselta lisäselvitystä maksukyvyttömyysilmoitukselle. Käytännössä näin voi käydä, jos yrityksen toimittamista tiedoista on nähtävissä, että yritys ei ilmeisesti ole maksukyvytön.

Vapaaehtoisen konkurssimenettelyn prosessi

1.

Vapaaehtoinen konkurssimenettely alkaa tuomioistuimeen jätettävällä vapaamuotoisella hakemuksella.

Konkurssihakemuksen voi jättää velkoja tai ylivelkainen yhtiö itse. Jos tuomioistuin hyväksyy konkurssihakemuksen, yhtiön omaisuus siirtyy konkurssipesän omaisuudeksi, eikä yhtiö voi enää määrätä omaisuudestaan. Tuomioistuin määrää yrityksen konkurssipesään pesänhoitajan, joka hoitaa omaisuutta ja yrityksen velvoitteita, kunnes konkurssi päättyy.

2.

Konkurssi eräännyttää yhtiön velat.

Pesänhoitaja selvittää yrityksen velkojat sekä heidän kantansa konkurssimenettelyn järjestämisestä. Pesänhoitaja myy yrityksen omaisuuden ja laatii velkojille jakoluetteloehdotuksen varoista. Jos kukaan velkojista ei vastusta jakoluetteloehdotusta, pesänhoitaja suorittaa yrityksen velat siltä osin kuin varallisuus riittää velkojen suorittamiseen.

3.

Konkurssi raukeaa, jos konkurssipesän varat eivät riitä konkurssimenettelyn kulujen maksamiseen eikä kukaan velkoja ota kuluja vastuulleen. Tällöin velallisyhtiö lakkaa ilman eri prosessia.

Miten vapaaehtoisen konkurssin kulut maksetaan?

Vapaaehtoisen konkurssin kustannuksista keskeisimpiä ovat pesänhoitajan palkkiot sekä itse konkurssihakemuksen laatimisen kulut. Konkurssihakemuksen tekemisessä käytetyn asianajajan palkkio voidaan maksaa yrityksen varoista ennen kuin konkurssi tulee vireille.

Pesänhoitajan kulut taas maksetaan konkurssipesän varoista ennen kuin velkojat saavat suorituksia. Jos konkurssi raukeaa varojen puutteeseen, pesänhoitaja saa palkkion valtion varoista. Myös konkurssin viranomaisille maksetut hakemusmaksut maksetaan pesän varoista. Jos konkurssipesä on vähävarainen, hakemusmaksut voidaan pyynnöstä jättää perimättä.

Lue myös blogimme, jossa vertailemme vapaahtoista konkurssia ja velkojan hakemaa konkurssia keskenään ja pohdimme, miten konkurssi vaikuttaa uuteen yrityksen.

Jätä soittopyyntö