Miten konkurssilain muutos suojaa maksuvaikeuksissa olevia yhtiöitä tammikuun loppuun 2021 saakka?
Konkurssilaissa luetellaan kriteerit, joiden täyttyessä velkoja voi hakea velallisyhtiön konkurssiin, jos maksua erääntyneelle saatavalle ei saada. Koronatilanne ajoi monet yritykset taloudelliseen ahdinkoon, minkä vuoksi konkurssilain edellytyksiä velkojan konkurssihakemukselle tiukennettiin toukokuun 2020 alusta lukien. Muutos on väliaikainen. Sen oli alun perin määrä lakata 31. lokakuuta 2020, mutta muutoksen voimassaoloa jatkettiin tammikuun 2021 loppuun.
Miten lakimuutos muuttaa konkurssihakemuksen edellytyksiä?
Konkurssilain muutoksen tavoitteena on rajoittaa niitä koronasta johtuvia konkursseja, jotka seuraavat yksityisten velkojien eli etenkin yrityksien hakemuksista. Normaalitilanteessa velkoja voi hakea velallisyrityksen konkurssiin, jos velallinen ei maksa velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa viikon kuluessa konkurssiuhkaisen maksukehotuksen saamisesta. Käytännössä velkojan saatava on selvä silloin, kun se perustuu esimerkiksi tuomioon tai velallisen maksusitoumukseen, jota velallinen ei ole kiistänyt. Väliaikaisen muutoksen myötä velkoja ei voi hakea konkurssia tällä perusteella. Konkurssiuhkaisen maksukehotuksen velkoja saa tällä hetkellä yhä lähettää, mutta hän voi tehdä sen perusteella konkurssihakemuksen vasta helmikuussa 2021.
Velkojalla on myös väliaikaisen lakimuutoksen voimassaoloaikana mahdollisuus hakea velallinen konkurssiin, mutta se vaatii normaalia painavampia perusteita. Laissa edellytetään konkurssihakemukselta, että velallisen saatavaa ei todettavasti saada perittyä ulosotosta tai että velallinen on laiminlyönyt maksunsa, esimerkiksi vuokran, pitemmältä aikaväliltä. Jos nämä perusteet eivät täyty, suorituksia täytyy hakea esimerkiksi ulosoton kautta.
Lakimuutos vaikuttaa enimmäkseen uusiin saataviin. Lakimuutos ei estä konkurssin hakemista, jos velkoja oli lähettänyt konkurssiuhkaisen maksukehotuksen velalliselle jo ennen toukokuuta. Konkurssin hakeminen ei myöskään esty silloin, jos velkojan vaatima maksu on erääntynyt aiemmin kuin ensimmäinen päivä maaliskuuta. Lain tavoitteena oli, että sen turvin ei voisi paeta maksuvelvoitteita, jotka ovat syntyneet ennen koronaa. Käytännössä tätä on kuitenkin mahdotonta taata.
Mitä konkurssilakimuutoksen lakkaaminen käytännössä tuo tullessaan?
Väliaikainen konkurssilakimuutos lakkaa 31.1.2021, ellei voimassaoloa päätetä jatkaa uudelleen. Tällöin maksuvaikeuksissa oleva velallisyhtiö on jälleen mahdollista hakea konkurssiin, jos saatavaa ei makseta viikon kuluessa konkurssiuhkaisesta maksukehotuksesta. Kun lakimuutoksen voimassaolo lakkaa, syntynee velkojien tekemien konkurssihakemusten tulva. Velkojat saattavat miettiä, että omat saatavat on yritettävä periä ennen kuin velallisyrityksen maksuvaikeudet pahenevat tai voimaan tulee uusia rajoituksia perintätoimille. Monella velkojan asemassa olevalla yhtiöllä on myös nyt taloudellisesti epävarmaa.
Joissakin tilanteissa väliaikainen lakimuutos antaa maksuvaikeuksissa olevalle yhtiölle mahdollisuuden varautua tulevaan ja selviytyä veloista, mutta toisinaan se on saattanut vain lykätä konkurssin uhkaa. Maksuvaikeuksia lakimuutos ei toki poista, se lähinnä antaa maksuvaikeuksissa olevalle yhtiölle aikaa reagoida tilanteeseen. Käytännössä yrittäjän mahdolliset vaikuttaa tilanteeseen ovat kuitenkin rajalliset. Monet yritykset kamppailevat yhä maksuvaikeuksien kanssa, eikä toukokuun jälkeen erääntyneitä saatavia ole saatu maksettua.
Riskinä yrityksen johdon vastuu ylivelkaantumisesta
Todennäköisesti jotkin maksuvaikeuksissa olevat yritykset käyvät loppuvuoden aikana yhä ylivelkaisemmiksi, kun velkaantumista on vaikeampaa pysäyttää velkojan konkurssihakemuksella. Tällä voi olla oheisseuraamuksia yrityksen johdolle. Yrityksen johto eli yrittäjä, hallitus ja toimitusjohtaja voivat nimittäin joutua henkilökohtaiseen vastuuseen yhtiön ylivelkaantumisesta, jos velkoja onnistuu näyttämään, että he ovat menetelleet huolimattomasti. Tällaisten väitteiden määrä tulee luultavasti kasvamaan ensi vuonna konkurssihakemusten yhteydessä. Maksukyvytön yritys voi varautua konkurssilain jälkipyykkiin esimerkiksi harkitsemalla, kannattaisiko sen hakeutua yrityssaneeraukseen tai jättää vapaaehtoinen konkurssihakemus. Tällöin velkaantuminen katkeaa aiemmin ja riski henkilökohtaisesta vastuusta pienenee.
Jani Karlsson
Asiakaspäällikkö
010 2899 407
jani.karlsson@heikkilaco.fi
Lakiasiaintoimisto Heikkilä & Co Oy
