Sen lisäksi, että avioliitto on kahden ihmisen lupaus osoittaa toiselle uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja vastoinkäymisissä, on se taloudellinen sopimus. Tämä sopimus voi päättyä avioeroon tai puolison kuolemaan. Avioliittolain pääsäännön mukaan puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ellei toisin ole sovittu taikka määrätty. Avio-oikeuden nojalla omaisuuden osituksessa leski ja kuolleen puolison perilliset tai kumpikin puoliso saavat puolet puolisoiden yhteisestä säästöstä. Toisin sanoen, lähtökohtaisesti pesän säästö jaetaan puoliksi puolisoiden kesken. Tähän pääsääntöön puolisot voivat vaikuttaa tekemällä avioehtosopimuksen. Avioehtosopimuksen tarkoitus onkin suojata puolison omaisuutta siihen kohdistuvilta toisen puolison oikeuksilta.

Avioehtosopimuksen laatiminen on järkevää taloudellista toimintaa ja mielestäni avioehdon laatimisen tarve tulisi ottaa esille jokaisessa avioliitossa, mielellään ennen vihille menoa. Avioehtosopimuksia tehdään kasvavassa määrin, mutta silti enemmistö avioituvista pareista jättää sen tekemättä.

Mitä avioehdossa voidaan sopia? 

Avioehtosopimuksella avio-oikeus voidaan poistaa kokonaan tai rajoittaa avio-oikeuden vaikutusta.

Avioehdossa voidaan sopia, että:

  1. kummallakaan puolisoista ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen omaisuuteen (avio-oikeuden täydellisesti poissulkeva ehto);
  2. kummallakaan puolisoista ei ole avio-oikeutta tiettyyn toisen omaisuuteen (osittainen avioehto);
  3. toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen omaisuuteen taikka tiettyyn omaisuuteen (yksipuolinen avioehto).

Muita vaihtoehtoja avioliittolaki ei tunne. Täytyy kuitenkin muistaa, että etenkin oikeuskäytäntö antaa avioehtoa koskeville lain pykälille varsinaisen sisältönsä. Näin ollen avioehtosopimuksen laadinnassa myös oikeuskäytännön tunteminen on tärkeää.

Avioehdossa voidaan määrätä omaisuudesta, joka puolisoilla avioehtoa tehtäessä on tai omaisuudesta, joka myöhemmin tulee puolisoille. Avioehtoa ei tarvitse tehdä välttääkseen vastuun puolison veloista, koska puolisot eivät muutenkaan vastaa toistensa veloista. Avioehdolla on vaikutusta, kun avioliitto päättyy avioeron takia. Sen lisäksi avioehdolla voi olla merkittävä vaikutus puolison kuoleman jälkeen toimitettavassa jäämistöerottelussa. Avioehtosopimus voi nimittäin vaikuttaa ratkaisevalla tavalla siihen, miten suureksi perittävän jäämistö ja sitä kautta perintöosa ja edelleen lakiosa muodostuu. Avioehtosopimusta voi myös käyttää perintöveron suunnittelun apuvälineenä, koska osituksessa leskelle tasingon muodossa tuleva omaisuus ei ole lahja- ja perintöveron alaista.

Avioehtosopimus ei ole kuitenkaan vain sopimus avio-oikeuden ulottuvuudesta, vaan avioehtosopimukseen voidaan pätevällä tavalla liittää myös ilmoitus puolison toiselle puolisolle antamasta lahjasta. Avioehtosopimukseen itseensä ei liity veroseuraamuksia, mutta on hyvä pitää mielessä, että avioehtosopimuksen yhteydessä annettu lahja voi olla verotettava saanto, ja tämän osalta tulee tehdä erillinen lahjaveroilmoitus.

Kansainväliset avioliitot lainsäädäntö on huomioinut siten, että avioehtosopimukseen voidaan ottaa määräys siihen sovellettavasta laista. Jos puolisot eivät ole itse tehneet lainvalintaa, sovellettava laki määräytyy avioliittolain perusteella.

Avioehtosopimus on määrämuotoinen oikeustoimi

Avioliittolain mukaan avioehtosopimus on tiukan määrämuotoinen oikeustoimi. Avioehtosopimuksen tulee olla päivätty, asianmukaisesti allekirjoitettu ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama. Mikäli jokin mainituista edellytyksistä puuttuu, avioehtosopimus ei ole pätevä. Avioehtoa rekisteröitäessä maistraatti ei ainakaan lähtökohtaisesti tutki avioehtosopimuksen muodollista pätevyyttä eli käytännössä muodollisesti pätemätönkin sopimus voidaan rekisteröidä. Pätemätön sopimus voidaan kuitenkin riitauttaa muotovirheen perusteella myöhemmin osituksessa.

Avioehtosopimus pitää rekisteröidä maistraatissa

Avioehtosopimuksen voimaan saattaminen edellyttää sen rekisteröimistä maistraatissa. Rekisteröiminen voidaan tehdä sen jälkeen, kun avioliitto on solmittu.  Allekirjoitetun avioehtosopimuksen voi jättää maistraattiin kumpikin puoliso toista kuulematta. Kannattaa siis pitää huolta siitä, mihin avioehtosopimuksessa sitoutuu ja että se on ajan tasalla.  Avioehtosopimusta on mahdollista muuttaa, mutta se tulee tehdä kirjallisesti (yhdessä) ja uusi sopimus on rekisteröitävä maistraattiin. Muutoin muutos ei tule voimaan.

Avioehdon sovittelu

Avioehdon sovittelu on mahdollista, joskin poikkeuksellista. Sovittelulle ylipäätään tulee olla vahvat perusteet. Avioehdon sovittelun edellytykset ovat tiukemmat kuin esimerkiksi osituksen sovittelun. Sovittelu on aina kokonaisharkintaa ja tällöin huomioon voidaan ottaa mm. sopimuksen tekemisolosuhteet, osapuolten myöhemmin muuttuneet olosuhteet ja puolison asema sopimusta solmittaessa.

Asiantuntijan käyttö suotavaa

Ilman asiantuntija-apua laaditun sopimuksen sisältö saattaa muotoutua sellaiseksi, ettei se vastaa osapuolten yhteistä tarkoitusta. Terminologia voi aiheuttaa epäselvyyksiä ja osapuolten ilmaisut saattavat jäädä epätarkoiksi. Sopimuksesta voi myös tahattomastikin tulla toiselle sopijapuolelle epäedullinen. Avioehtosopimuksen laadinnassa on hyvä käyttää juristin apua, jotta myöhemmin omaisuuden osituksessa vältytään ikäviltä yllätyksiltä.

Johanna Ikonen

010 289 9418

asianajaja, varatuomari, LL.M.

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy