Sovitella vai eikö sovitella?

Sovitella vai eikö sovitella?

Läheskään kaikki juristin pöydälle päätyvät riidat eivät saavuta koskaan tuomioistuinta, koska suurimmaksi osaksi osapuolten väliset konfliktitilanteet saadaan sovittua. Toisinaan sovinto jää kuitenkin osapuolten ponnisteluista huolimatta saavuttamatta ja jompikumpi osapuolista tai ehkä kummatkin, haluavat saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tuomioistuinlaitos on omalta osaltaan turvaamassa oikeuksiamme, mutta oikeudenkäynnissä mikään ei ole niin varmaa, kuin lopputuloksen epävarmuus. Kärjistäen todettuna. 

Tuomioistuinsovittelu

Perinteisessä tuomioistuinprosessissa ratkaistaan ainoastaan juridisia ongelmia. Monesti osapuolten välinen konfliktitilanne ei ole kuitenkaan pelkkää juridiikkaa vaan siihen liittyy esimerkiksi taloudellisia, psykologisia ja sosiaalisia kysymyksiä, jotka eivät tule otetuksi huomioon oikeudenkäynnissä. Tuomioistuinsovittelun  yhtenä tausta-ajatuksena onkin, että osapuolet voivat sopia siinä myös sellaisista asioista, jotka eivät kuulu oikeudenkäyntiin, mutta jotka monesti ovat avainasemassa konfliktitilanteen ratkaisemisessa.

Lain mukaan tuomioistuinsovittelua käytetään riita-asioiden (esim. asunto- ja kiinteistökauppariidat) ja riitaisten hakemusasioiden (esim. lapsen asumista ja huoltoa koskevat asiat) sovitteluun yleisissä tuomioistuimissa. Edellytyksenä tuomioistuinsovittelulle on se, että asia soveltuu sovitteluun ja että sovittelu on tarkoituksenmukaista osapuolten vaatimuksiin nähden. Soveltuuko jokin asia sovitteluun vai ei, edellyttää tilannekohtaista harkintaa. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että sovittelu ei ole kannattavaa esimerkiksi silloin, kun tilanne on liian kärjistynyt. Toisaalta, sovinto voi olla mahdollista, vaikka osapuolten välillä saattaisi olla jyrkkäkin vastakkainasettelu, koska sovittelun avulla vastakkainasettelua voidaan lieventää.

Sovittelun saa tuomioistuimessa vireille melko köykäisellä menettelyllä pyytämällä tuomioistuinta vapaamuotoisella hakemuksella aloittamaan sovittelu. Sovittelu edellyttää molempien osapuolien suostumusta ja asianosaiset voivat pyytää haluamansa tuomarin määräämistä sovittelijaksi. Asian ei tarvitse olla vireillä tuomioistuimessa oikeudenkäyntinä, jotta sovittelua voisi pyytää. Tosiasiassa suurin osa sovitteluista käynnistyy kuitenkin siten, että asia on tullut vireille oikeudessa perinteisesti haastehakemuksella ja osapuolet joko omasta puolestaan taikka tuomarin aloitteesta siirtyvät sovittelumenettelyyn. Jos asia on jo vireillä oikeudenkäyntinä, asian käsittely siinä keskeytyy sovittelun ajaksi.

Sovittelussa pääroolissa ovat konfliktin osapuolet. Sovittelija ja mahdolliset asiamiehet auttavat osapuolia heidän pyrkimyksissään päästä yhteisymmärrykseen ja sovinnolliseen ratkaisuun. Sovittelija ei ratkaise asiaa, vaan auttaa osapuolia löytämään ratkaisun. Sovittelu on ehdottoman luottamuksellista. Sovittelijalla ja sovitteluun osallistuvilla on salassapitovelvollisuus eikä myöskään sovittelun toinen osapuoli saa soviteltavan asian mahdollisessa myöhemmässä tuomioistuinkäsittelyssä ilman vastapuolen suostumusta vedota siihen, mitä sovittelussa on tullut esille. Hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden mukaan myöskään asianajaja ei saa sopimusneuvotteluiden ulkopuolella ilman vastapuolen suostumusta vedota vastapuolen tekemään sovintotarjoukseen.

Tuomioistuinsovittelun hyödyt

Tuomioistuinsovittelu on varteenotettava vaihtoehto pitkälle ja kalliille oikeusriidalle. Sovittelun saa käynnistettyä nopeasti ja yleensä se on oikeudenkäyntiä huomattavasti halvempaa. Sovittelussa pyritään ratkaisemaan koko konflikti kerralla siten, ettei riitaisuus enää jatkuisi muihin oikeusasteisiin. Sovittelussa osapuolet voivat itse vaikuttaa siihen, kuinka heidän konfliktia käsitellään ja millaiseen lopputulokseen asiassa päädytään. Oikeudenkäynnissä taas tuomari määrää käsittelytavan ja lopputuloksen. Oikeudenkäynnissä ratkaisu voi olla sellainen, johon kumpikaan osapuoli ei ole tyytyväinen. Tämä taas synnyttää lisäprosesseja.

Pitkään kestävä ja kallis tuomioistuinprosessi ei rasita ainoastaan rahapussia, vaan on myös useimmille ihmisille henkisesti hyvin raskasta. Kokonaisuutena oikeudenkäynnin hintalappu saattaakin olla hyvin korkea eikä lopputulos välttämättä miellytä siitäkään huolimatta.

Edellä sanotusta huolimatta aina tulee olemaan asioita, joita ei syystä tai toisesta pystytä sopimaan eikä voida sopia. Näitä tilanteita varten meillä on oikeudenkäynnit ja myös niissä avustamme asiakkaitamme tarkoituksena saavuttaa paras mahdollinen lopputulos asiakkaamme kannalta.

Mikäli kiinnostuit kuulemaan tuomioistuinsovittelusta lisää, soita 010 289 9400. 

Jätä yhteydenottopyyntö

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.