Hankintalain uudistuksen taustalla ovat vuonna 2014 hyväksytyt hankintadirektiivit. Lähiviikkoina eduskunta saa eteensä hankintalain kokonaisuudistusta käsittelevän hallituksen esityksen. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään huhtikuussa 2016. Nykymuotoista hankintalakia on pidetty turhan vaikeaselkoisena ja muutoksilla haetaankin nimenomaan selkeyttä ja ymmärrettävyyttä hankintaprosessiin. Lisäksi yksinkertaisemmalla hankintamenettelyllä tavoitellaan julkisten varojen tehokkaampaa käyttöä.

Ei hinta, vaan laatu

Osana lainvalmistelutyötä ministeriö kartoitti, mitä konkreettisia muutoksia eri tahot kaipaavat hankintamenettelyyn. Yhtenä merkittävänä tekijänä esiin nousi laadun huomioiminen julkisissa hankinnoissa. Vanhan lain aikaan ensisijaisena tarjouspyynnöissä mainittuna kriteerinä on liian usein ollut hankinnan kokonaishinta. Tarjouskilpailun on voittanut se taho, joka on pystynyt tarjoamaan halutun hyödykkeen kaikkein edullisemmin. Mahdolliset muut kriteerit ja termi ”kokonaistaloudellisesti edullinen” ovat saaneet väistyä edullisimman hinnan tieltä. Tähän on tulossa muutos.

Työllisyys, terveys ja sosiaaliset näkökohdat ovat ainakin niitä seikkoja, jotka uuden hankintalain voimaan tultua otetaan entistä paremmin huomioon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tarjouskilpailun voittaa todennäköisemmin jatkossa se toimija, jonka käyttämät menetelmät aiheuttavat ympäristölle vähiten vahinkoa tai se, jonka valinta parhaiten edesauttaa vaikkapa rakennusalan työllisyystilanteen kohentumista jossakin tietyssä maakunnassa.
EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta halvinta hintaa voi käyttää valintaperusteena vain tavarahankinnoissa ilman perusteluja. Muissa hankinnoissa halvimman hinnan käyttö tulee perustella. Tavoitteena on tuoda laadun huomioiminen korostuneemmin esille. Lisäksi hankintayksiköille on asetettu velvoite selvittää poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan taustat.

Pk-yritykset mukaan tarjouskilpailuun

Uudistuksen tavoitteena on parantaa pk-yritysten osallistumista tarjouskilpailuihin. Vakiintuneesti vain isot ja kokeneet toimijat ovat pystyneet laatimaan sisällöllisesti sellaisen tarjouksen, jolla on ollut tosiasialliset mahdollisuudet voittaa tarjouskilpailu. Tarjouskilpailun voittaminen on ollut liikaa kiinni yrityksen resursseista sekä vaadituista referensseistä. Edellä esitetyt laatukriteerit ja niiden huomioiminen tarjouspyynnöissä voivat muuttaa tilannetta merkittävästi. Lisäksi merkityksellisenä voidaan pitää sitä, ettei väliaikaisissa järjestelyissä enää uudistuksen myötä rajoitettaisi sitä, kenen kanssa väliaikaisen sopimuksen saa tehdä. Myös suositus jakaa EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat osiin on omiaan parantamaan pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia.

Milloin on pakko kilpailuttaa?

Asetettu kynnysarvo eli hankinnan arvioitu kokonaishinta määrittää sen, sovelletaanko kyseiseen hankintaan hankintalakia. Uudessa laissa kynnysarvoja on ehdotettu nostettaviksi siten, että tavara-ja palveluhankintojen sekä suunnittelukilpailujen osalta uusi kynnysarvo olisi 60.000 euroa ja sote-palveluiden osalta 300.000 euroa. Lisäksi arvoltaan vähintään 500.000 euron käyttöoikeussopimukset tulisi kilpailuttaa hankintalain edellyttämällä tavalla. Rakennusurakoiden osalta 150.000 euron kynnysarvo säilyisi ennallaan.

Miten kilpailutetaan jatkossa?

Uusi hankintalaki tuo vapautta käytettävän hankintamenettelyn valintaan. Valittavat kilpailuttamismenettelyt voivat vaihdella suurestikin. Edellytyksenä toki on, että valittu menettely tulee kuvata ennalta hankinta-asiakirjoissa. Tärkeimpänä kriteerinä on, ettei menettely saa muodostua syrjiväksi tai kilpailua vääristäväksi. EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta otetaan käyttöön täysin uusi hankintamenettely nimeltään innovaatiokumppanuus. Innovaatiokumppanuudessa hankintayksiköllä olisi mahdollisuus luoda pitkäaikaisia kumppanuuksia uusien, innovatiivisten tuotteiden, palveluiden tai rakennusurakoiden kehittämistä ja myöhempää hankkimista varten. Tässä menettelyssä hankintayksiköt voisivat yhdistää tutkimus- ja kehittämispalveluhankinnan sekä lopputuloksena syntyneen idean toteuttamista koskevan hankinnan ilman että jälkimmäistä hankintaa tarvitsisi kilpailuttaa erikseen.

Tarjouskilpailun osalta sähköisyysvaatimuksesta luovutaan kansallisten tavara- ja palveluhankintojen sekä sote-hankintojen osalta. Tällainen hankinta on kuitenkin edelleen mahdollista toteuttaa sähköisesti, mikäli hankintayksikkö tällaiseen ratkaisuun päätyy. Suorahankintailmoitusten osalta menettely tulee mahdolliseksi myös kansallisten hankintojen osalta.

Entä EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat?

Pääsääntönä on, että hankinnat tulee jakaa osiin. Tämä suositus koskee kaikkia EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja. Mikäli näin ei toimita, tulee päätös perustella. Mikäli tarjousasiakirjoihin asetetaan liikevaihtovaatimus, se ei saa olla suuruudeltaan yli kaksinkertainen sopimuksen ennakoituun arvoon nähden. Tarjouspyynnön jättäjälle asetettava velvollisuus on se, että käytettävät alihankkijat sekä mahdolliset muutokset näihin sopimusaikana on ilmoitettava etukäteen.

Muutoksia täytäntöönpanoon ja oikeussuojakeinoihin

Uudessa kaavaillussa lakiehdotuksessa odotusaika olisi jatkossa 14 päivää (tällä hetkellä 21 päivää). Tämä vastaisi markkinaoikeuteen tehtävän valituksen määräaikaa. Odotusajan ja valitusajan vastaavuutta voidaan mielestäni pitää perusteltuna lähtökohtana. Ehdotuksena on myös se, että voidakseen valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, on saatava ensin valituslupa. Tällä pyritään minimoimaan ns. turhien ja vain muodollisten valitusten lukumäärää, joilla ei olisi vaikutusta tarjouskilpailun lopputulokseen. Uudistuksessa hankintaoikaisun määräaika nostettaisiin 90 päivään nykyisen 60 päivän sijasta.

Mistä apua PK-yrityksille? Voiko Daavid voittaa Goljatin?

Ellei hankintalaki kaikkine koukeroineen ole yrityksellenne tuttu, meihin kannattaa olla aina ajoissa yhteydessä. Selvitetään yhdessä oikea menettelytapa, on sitten kyseessä kilpailutukseen osallistumisesta tai jo tehdystä hankintapäätöksesta (ja mahdollisesta valituksesta). Olemme auttaneet menestyksellä lukuisia yrityksiä hankinta-asioissa. Viimeisimmästä referenssijutustamme voitte lukea kotisivuiltamme. Siinä Markkinaoikeus määräsi Helsingin kaupungin (Goljatin) tekemän laittoman suorahankinnan tehottomaksi ja velvoitti toteuttamaan sen hankintalain säännösten mukaisesti julkisena hankintana..

Lähteet
Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Kilpailukyky. 37/2015 

 

Author Heikkilä & Co Oy

More posts by Heikkilä & Co Oy